maanantai 27. tammikuuta 2014

Epäseksikäs itsensäpaljastaja

Olen kulkenut vauvan kanssa kaikkialla heti sen syntymästä lähtien. Olen usein saanut osakseni katseita. Onhan minulla ollut pokkaa häpäilemättä avata puseron etumusta julkisilla paikoilla. En ole mennyt vessaan häpeäkoppiin.

Yhtälö on minusta varsin yksinkertainen: pieni ihminen, pieni maha, usein nälkä. Lasta ruokkiessa naisen rinnat ovat siinä käytössä mihin ne on tarkoitettu.

Imettäminen ei edes näytä seksikkäältä. Tiedän! Niin miehillä kuin naisilla pupillit laajenevat hetkeksi ja sitten he kääntävät kiireesti katseen pois. Jos kaulus valahtaa ja rinta vilahtaa, niin aika harva mies kääntää katsettaan pois. Päinvastoin heidän silmänsä nauliintuvat tissiin.

Käytän imetyspaitoja, joten juu, en nyt sentään koko yläkroppaa vilauta. Käytän myös näkösuojaimia, harsoja, takkia, mitä nyt käsillä on. Vaan nykyisin typy repii ne pois tieltä. Ihan oikein, sen verran saa olla kapinallinen!


Koska katse ei voi tappaa, ei se myöskään saa minua sulkemaan puseroani. Aion edelleen jatkaa maitohörpön antamista niin kauan kuin äidinmaito on vielä lapsen pääasiallinen ravinnonlähde. Eli en kovin kauaa. Siihen asti tissit esiin! Sen jälkeen ketunnokat pysyvät visusti piilossa, sen lupaan ja vannon. Eikä sen lupauksen pitäminen tule tuottamaan minkään sortin tuskaa.

PS... Paljon on kiinni katsojasta ja paikasta. En koe tulleeni aina ja kaikkialla pahetuksi. Siirtääkää vaan seuraavalle marttyyrille tämä kruunu. Kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Avaa sanallinen arkkusi! Hurraa kommenteille!